{"id":19,"date":"2018-12-18T14:57:17","date_gmt":"2018-12-18T14:57:17","guid":{"rendered":"http:\/\/sumoliitto.fi\/?page_id=19"},"modified":"2018-12-28T11:42:43","modified_gmt":"2018-12-28T09:42:43","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/sumoliitto.fi\/?page_id=19","title":{"rendered":"Sumon historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Japanilaisen painin menneisyys on kehittynyt rinnan japanilaisten historian kanssa, sill\u00e4 ensimm\u00e4iset maininnat sumopainista l\u00f6ytyv\u00e4t jo keisarikunnan vanhimmasta teoksesta, Japanin ”Kalevalasta”, Kojikista vuodelta 712. Siin\u00e4 kaksi shintolaista jumalaa, Takemikazuchi ja Takeminakata painivat 2500-vuotta sitten Izumon rannalla vallasta. Voittaja Takemikazuchi perusti imperiumin, josta Japanin sanotaan saaneen alkunsa. Painin uskottiin heijastavan jumalten tahtoa ja siksi painijoiden haluttiin olevan kuin jumalia, suuria ja voimakkaita. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuodelta 720 oleva kronikka Nihon Shoki kertoo ottelusta, jonka voitti savenvalaja Sukune. Sukune nostettiin my\u00f6hemmin sumon viralliseksi is\u00e4hahmoksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 734 alkoi Naran, Japanin silloisen p\u00e4\u00e4kaupungin, hovi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palatsin puutarhassa sumo-seremonioita, joihin kutsuttiin painijoita ymp\u00e4ri maata. P\u00e4iv\u00e4ksi valittiin hein\u00e4kuun seitsem\u00e4s. N\u00e4it\u00e4 esityksi\u00e4 j\u00e4rjestettiin, jotta maahan saataisiin hyv\u00e4 sato ja suotuisat ilmat. Sumon uskonnolliseen alkuper\u00e4\u00e4n viittaa my\u00f6s Omishiman saarella edelleen harrastettava hitori-zumo, yhden miehen sumo, jossa shinto-pyh\u00e4k\u00f6n henkil\u00f6kuntaan kuuluva vertauskuvallisesti ottelee riisipellon jumalan kanssa. Ihminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 rituaalisen kamppailun, jotta suhteet jumalaan pysyisiv\u00e4t kunnossa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kamakuran shogunaatin aikana (1185-1392) sumo kuului soturiluokan, samurain taitoihin siin\u00e4 miss\u00e4 miekkailu tai jousella ampuminen. Laji ei kuitenkaan ollut taistelulajina kovin tehokas ja niinp\u00e4 se alkoi suuntautua yh\u00e4 enemm\u00e4n urheilumuodoksi. Sumosta tuli hyvin suosittu ja vuonna 1206 perustettiin erityinen sumovaltuusto (Bugyo) ja tuomari (Gyoji) voittajan ja h\u00e4vi\u00e4j\u00e4n selvitt\u00e4miseksi. Sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Oda Nobunaga (1534-82) j\u00e4rjesti helmikuussa 1578 ensimm\u00e4isen sumoturnauksen, johon kutsuttiin 1500 painijaa ymp\u00e4ri Japania.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuonna 1868 tapahtui Meiji-restauraatio, jossa feodaalinen samuraihallinto lakkautettiin ja Japani alkoi l\u00e4nsimaistua vauhdilla. Monet uudistukset j\u00e4rkyttiv\u00e4t my\u00f6s vuosisatoja toiminutta sumolaitosta. Sumopainijat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet palkkaansa maaherroilta (Daimyo) ja uudistusmieliset sanomalehdet vaativat lajin kielt\u00e4mist\u00e4. \u201dBarbaarisen sumon alastomuus\u201d oli l\u00e4ntisten aatteiden kiihoittamien japanilaisten mielest\u00e4 nolostuttavaa.<\/p>\n\n\n\n

Nopea l\u00e4nsimaistuminen aikaansai vastareaktion; syntyi liikkeit\u00e4 perinteisen japanilaisen kulttuurin – my\u00f6s sumon – s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Ep\u00e4varmuuden aika p\u00e4\u00e4ttyi, kun keisari vuonna 1884 julkisesti hyv\u00e4ksyi sumo-ottelut. Mahdollisesti ensimm\u00e4inen Suomenkielell\u00e4 kirjoitettu kuvaus sumosta l\u00f6ytyy tutkimusmatkailija Nils Adolf Nordenski\u00f6ldin muistelmista. H\u00e4n vietti syksyll\u00e4 1879 kaksi kuukautta miehist\u00f6ineen Japanissa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Japanilaisen painin menneisyys on kehittynyt rinnan japanilaisten historian kanssa, sill\u00e4 ensimm\u00e4iset maininnat sumopainista l\u00f6ytyv\u00e4t jo keisarikunnan vanhimmasta teoksesta, Japanin ”Kalevalasta”, Kojikista vuodelta 712. Siin\u00e4 kaksi shintolaista jumalaa, Takemikazuchi ja Takeminakata painivat 2500-vuotta sitten Izumon rannalla vallasta. Voittaja Takemikazuchi perusti imperiumin, josta Japanin sanotaan saaneen alkunsa. Painin uskottiin heijastavan jumalten tahtoa ja siksi painijoiden haluttiin olevan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-19","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=19"}],"version-history":[{"count":14,"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":327,"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/19\/revisions\/327"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/sumoliitto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}